Wedding Countdown Ticker

9. helmikuuta 2012

Meidän pikku prinsessa!

Tiistaina piipana oli tarhan kanssa luistelemassa kun kaatui kädensä päälle ja satutti niin kovasti että joutui sairaalaan. Asko oli mukana koko ajan, minä olin töissä aamusta mutta menin myös sinne heti kun pääsin. Röntgenissä saatiin tietää että (ranteessa on kaksi luuta jotka menee yhteen) toinen värttinäluu on poikki. Jäimme odottamaan leikkausta ja tässä Aadalla tuli paha mieli, itki ja kyseli että mitä nyt oikein tapahtuu. Oli se vaikeeta vastaa kun ei ole koskaan ollut samassa tilanteessa mutta teimme parhaamme. Sai suojan käteen ja sit päästiin lasten osastolle missä saimme sänkypaikan. Minä lähdin tässä vaihdeessa kotona käymässä (koirahan oli ollut koko päivän yksin kotona) Ja tietysti silloin Aada pääsi leikkaukseen. Kun tulin takaisin sairaalaan istuimme huolissaan monta tuntia ennen kun päästiin hakemaan tytön heräämöstä. Ihan tokkurassa oli ja kipsi kädessä. Kun pääsimme huoneeseen, Aada nukahti aika nopeasti. Minä sain jäädä yöksi ja Asko lähti kotia. Eipä tullut nukuttua montaa minuutia kun piti seuraa että miten Aada nukkuu... Ja aamulla Asko tuli ja herätti meidät ja syötiin aamiaisen. Jouduttiin oottaa vielä lounaasen asti että Aadalle ei vaan tulee kipuja tai huonoa oloa. Saimme olla leikkihuoneessa sen aikaa ja tässä Aada sai kokeilla leikkiä "yhdellä kädellä". Ja ihan hyvin Aadalla meni ja ei näytä pahasti vaivaaman koska minähän se vaihdoin Barbielle vaatteita ainaki kymmenen kertaa :) Kun lounas oli syöty Aadalla oli ihan normaali olo ja pääsimme kotia. Aada sai katsoa filmejä loppu päivän, käydä suihkussa ja tietysti McDonalds ruokaa. :) Ja yön hän nukkui ihan hyvin. Herättiin vasta 9-jälkeen. Olen tänään leikannut hihat pois puseroista että helpommin saa päälle koska käteen sattuu vielä.

Oli kuin painajaiset nämä kaksi päivää mutta onneksi Aada ottaa kaiken reippaasti ja hyvin. Aada on ollut tosi vahva ja hyväksynyt tilanteen. Ja pitää sanoa että onneksi se oli vasen käsi koska Aada on oikea kätinen. Tsempataan nyt 4 viikkoa että käsi paraantuu ja tooivotaan että ei mitään enää ikinä satu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti